Hulevesien hallinta
Ruotsin Malmössä sijaitseva Augustenborgin asuinalue on kokenut valtavan muodonmuutoksen 1990-luvulta. Tulvaongelmista ja huonosta maineesta kärsinyt alue nauttii nykyään maailmanlaajuista suosiota kestävän kehityksen mukaisen asuinalueen mallikappaleena. Alueen yksi merkittävimmistä parannuksista on ollut hulevesien hallinnan muuttaminen avoimeksi ja näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa.
Martinlaaksoa halutaan kehittää elinvoimaisena, omaleimaisena sekä viihtyisänä keskustana ja kaupunginosana, ja tähän kehitykseen on haluttu ottaa myös alueen asukkaat mukaan suunnittelemaan. Nettikyselyn ja työpajatyyppisten asukastilaisuuksien kautta on onnistuttu keräämään mielenkiintoisia ideoita ja arvokasta tietoa Martinlaakson toimivuudesta ja viihtyvyydestä.
Biosuodatuksen tehokkuutta ja toimivuutta selvitettiin Lahdessa Kytölän kaupunginosassa. Hulevesien puhdistamisessa hyödynnettiin luonnonmukaisia maaperäolosuhteita, hulevesiallasta sekä oja- ja purouomien kasvillisuutta ja maa-aineksia. Tulosten perusteella biosuodatuksella on merkitystä hulevesien puhdistumisessa: tutkittavien muuttujien pidättyminen ojan kasvillisuuteen, hiekka- ja sorakerrokseen sekä viivytysaltaan hulevettä viivyttävä vaikutus olivat nähtävissä.
Syksyllä 2012 käynnistyneessä VTT:n koordinoimassa CLASS-hankkeessa kehitetään uudenlaisia, vettä läpäiseviä päällysmateriaaleja korvaamaan tiiviitä kaupunkipintoja kuten betonia ja asfalttia. Veden imeyttäminen maaperään auttaa kaupunkialueen hulevesien hallinnan lisäksi valumavesien kemikaalikuorman pienentämisessä.
Rankkasateiden aiheuttamat tulvat koettelevat kaupunkien viemäreitä. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet lisääntyvät, mikä lisää taajamatulvien esiintymistä. Haaganpuroon rakennetut pohjapadot ja kiveäminen hidastavat virtausta vähentäen näin alajuoksun tulvariskiä. (Ilmasto-opas.fi)
Kaarelan kaupunginosassa Luoteis-Helsingissä sijaitseva Kuninkaantammi on Helsingin vuonna 2008 voimaan tulleen hulevesistrategian pilottikohde. Vanhalle teollisuusalueelle rakennetaan ekologisesti kestävä kaupunkimainen asuinalue, jossa hulevesien hallinta toteutetaan perinteisen putkiratkaisun sijaan luonnonmukaisin menetelmin.
Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan tietoisuuden lisäämiseksi Lahdessa pystytettiin infotauluja hulevesien käsittelypaikoille. Infotaulujen avulla asukkaat saavat tietoa lähiympäristönsä vesiaiheista sekä hulevesistä: mitä hulevesi on, mitä sille tapahtuu ja minne se päätyy.
Turun seudulla on laadittu viranomaisten yhteistyönä laaja-alainen alueellinen hulevesisuunnitelma maankäytön suunnittelun pohjaksi. Suunnitelma pohjautuu valuma-alueisiin ja tulevaan maankäyttöön. Hulevesiriskeihin varautuminen etukäteen on huomattavasti edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkeenpäin. (Ilmasto-opas.fi)
Hulevesityöryhmä koostuu Vantaan kaupungin maankäyttö-, rakentamis- ja ympäristöalan osaajista. Yksi suurimmista hyödyistä on ollut mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun yhteisistä linjoista ja periaatteista, sekä lisääntynyt ymmärrys hulevesien hallinnasta ja hallinnan tarpeesta.
Oulussa sijaitsevan Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenan päälle valmistui vuonna 2012 Suomen suurin viherkatto. Jätekeskus pidättää katon avulla kiinteistön hulevesiä ja haluaa esimerkillään toimia suunnannäyttäjänä vastaaville, laajoja läpäisemättömiä pintoja omaaville teollisuus- ja liikekiinteistöille.
Kymijärven rannalle rakenteilla olevan Lahden Kariston asuinalueen ja sen kaavoituksen yhtenä lähtökohtana on hulevesien hallinta viivytysaltaiden, kosteikkojen ja muiden luonnonmukaisten ratkaisujen avulla. Näin asuinaluetta suojellaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviltä hulevesitulvilta. Samalla estetään tai vähennetään hulevesien sisältämien epäpuhtauksien ja ravinteiden pääsyä luonnonvesiin. (Ilmasto-opas.fi)
Meiramitiellä painanteiden hulevesiä puhdistava vaikutus perustuu sekä kasvillisuuteen että veden suodattumiseen maakerrosten läpi. Kivetyillä alueilla saadaan lisää viivytystilavuutta hulevesille sekä mahdollistetaan niiden esikäsittely ennen biosuodatuspainanteille johtamista.
Ikano Retail Centerin parkkipaikan hulevesien hallinta on ratkaistu kolmella luovalla tavalla: läpäisevillä päällysteillä parkkiruuduissa, hulevesien viherpainanteilla parkkiruutujen välissä ja ylisuurilla hulevesiputkilla. Lisäksi liikerakennuksen toisessa osassa on viherkatto.
Rotterdam on keksinyt tavan lisätä veden varastointitilaa tiheään rakennetussa kaupungissa. Vesiaukio on keino parantaa hulevesien hallintaa kaunistamalla samalla kaupunkiympäristöä.
Vantaan Kolmikalliopuiston hulevedet kootaan puistoon rakennettavalle tulvaniittykosteikolle, joka toimii viivytyspainanteena hulevesien käsittelyä varten. Kun hulevesiä viivytetään painanteessa, niiden sisältämät epäpuhtaudet pääsevät laskeutumaan altaan pohjalle ja veden laatu paranee. Sateella vedellä on tilaa nousta uomasta tulvaniitylle, ja näin Multaojan alajuoksulla saadaan virtaama pidettyä tasaisena, vaikka lähialueiden vettä läpäisemättömiltä pinnoilta kertyy nopeasti isoja määriä hulevesiä.
Vantaan Koisotiellä sijaitsee lumenvastaanottoalue, jonka yhteyteen rakennettiin vuonna 2011 sulamisvesiä puhdistava biosuodatusalue. Lumenvastaanottoalueen hulevedet johdetaan läjitysalueen reunaojissa ensin hiekan- ja öljynerotukseen. Erotinjärjestelmästä vedet jatkavat biosuodatusalueelle.
Rakennusvalvonnan aktiivinen rooli rakennuttajien ja suunnittelijoiden ohjaajana mahdollistaa hulevesien hallinnan huomioon ottamisen jo suunnittelun alkuvaiheessa.
Vantaalla sijaitsevan Tikkurilantien uuden jatko-osuuden varrelle valmistuu kesällä 2013 luonnonmukaisia hulevesien hallinta-alueita. Nämä biosuodatusalueet puhdistavat autotieltä ja kevyen liikenteen väylältä niihin ohjautuvaa sadevettä. Samalla ne myös viivyttävät veden kulkua Vantaanjokeen, mikä vähentää tulvariskiä. (Ilmasto-opas.fi)
Valuma-alueella sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan määrällä on voimakas vaikutus kaupunkipuron veden laatuun, virtaamiin sekä biologiseen tilaan ja eroosioon. Kestävän ja kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan toteuttamiseksi tarvitaan mm. tietoa ihmistoiminnan aiheuttamasta kaupunkipuroihin kohdistuvasta kuormituksesta. Kaupunkipurojen kuormitusta voidaan arvioida ensisijaisesti purojen valuma-alueiden vettä läpäisemättömän pinnan perusteella.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) käynnistää yhteistyöhankkeen muiden Vantaanjoen vesilaitosten ja vesiensuojeluyhdistyksen kanssa vähentääkseen jäteveden ylivuotoja. Jätevedenpumppaamojen toimintavarmuutta ja poikkeustilanteiden hallintaa pyritään lisäämään kokoamalla yhteen huollon, varustelun ja käytön parhaat käytännöt. (Ilmasto-opas.fi)